sunnuntai, 23. tammikuu 2011

Raskaudenaikainen virtsankarkailu

Raskauden aikana relaksiinihormoni pehmentää kehon kudoksia. Se vaikuttaa myös lantiopohjan lihaksiin, jotka tulevat virtsaputkea ja rakkoa. Lantiopohjan lihaksiin vaikuttaa myös vauvan paino raskauden edetessä.

Kerrotaan, että jopa 85 prosenttia naisista kärsii raskaudenaikaisesta virtsankarkailusta. Vaiva on siis yleinen – yleisempi, kuin äkkiseltään luulisi. Virtsankarkailu on tietysti kiusallinen ja epämukava vaiva, kukapa siitä nauttisi. Lohduttautua voi kuitenkin sillä, että yleensä paikat alkavat olla entisellään pari kolme kuukautta synnytyksen jälkeen, eikä virtsankarkailua tällöin suurimmalla osalla enää esiinny.
Virtsankarkailua esiintyy usein juuri tietyissä asennoissa naurettaessa tai aivastettaessa. Sitä voi esiintyä myös ihan vain nostettaessa vauvaa, juostessa, hyppiessä tai vaikkapa yskiessä.
Pikkuhousunsuojia kannattaa tietysti käyttää, mikäli ei halua vähän väliä olla vaihtamassa housujaan. Jos pikkuhousunsuojat tuntuvat hautovan alapäätä ja siten ärsyttävän sitä, voi tietysti kokeilla suojata pikkuhousujaan ihan vaikka vain vessapaperin avullakin.
Virtsankarkailuun auttaa lantiopohjan lihasten vahvistaminen. Jumppaohjeita löytyy netistä – ja niitä voi myös rohkeasti kysyä vaikkapa neuvolalääkäriltä tai terveydenhoitajalta.
 
·       Vaivasta kärsineiden naisten kommentteja aiheesta:
”Ihan alussa mitään virtsankarkailua ei esiintynyt, joten kuvittelin pääseväni raskausajan läpi ilman tätä vaivaa. Alkuraskaudessa paikat eivät tietenkään olleet vielä pehmenneet niin paljoa, joten luuloni oli väärä… Jos satuin loikomaan takakenossa sohvalla rennosti ja aivastamaan, pissaa lirahti housuun ihan väistämättä.”
 
”Loppuraskaudesta hakeuduin ihan tosissani aivastelemaan ja yskimään vessanpöntölle. Pikkuhousunsuojia oli käytettävä koko ajan varuilta.”
 
”Toisella kolmanneksella virtsankarkailua tuntui esiintyvän enemmän, kuin viimeisellä kolmanneksella. En tiedä, mistä tämä johtui.”
 
”Tuntui epämiellyttävältä lähteä mihinkään, kun hermoilin koko ajan virtsankarkailua. Sain lantiopohjanlihakseni kuitenkin aika nopeasti synnytyksen jälkeen kuntoon.”
 
”Huomasin kyllä lantiopohjanlihasteni toimivan, pystyin esimerkiksi virtsatessa tahtoessani pysäyttämään virtsasuihkun. Kuitenkin virtsaa karkaili etenkin toisen kolmanneksen aikana, mikäli oli aivasteltava tai yskittävä voimallisesti. Tietyt asennot tekivät sen, että virtsaa karkaili. Opinkin sitten välttämään niitä.”

sunnuntai, 23. tammikuu 2011

Raskaudenaikainen närästys

Raskaudenaikaisista vaivoista yksi tyypillisimmistä on närästys. Se on epämiellyttävä ja kiusallinenkin vaiva, mutta useimmiten vaaraton. Jatkuva närästys raskausaikana on ihan normaalia fysiologisista syistä, muutoin ko. vaivan kanssa tulisi hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Närästäminen tarkoittaa oiretta, joka aiheutuu, kun mahanestettä virtaa takaisin ruokatorveen. Närästäminen tuntuu yleensä ylävatsakipuna, poltteena rintalastan takana tai paineen tunteena ylävatsan seudulla, ja siihen voi liittyä esimerkiksi kurkkukipua tai pitkittynyttä yskää. Närästyksen kovetessa ilmenee usein myös röyhtäilyä, ruokatorven polttamista, karvasta makua suussa tai jopa happamen nesteen nousemista suuhun.
 
Tämä mielletään usein etenkin viimeisen kolmanneksen vaivaksi, mutta totuus on, että närästys kiusaa osaa odottajista jo huomattavasti aikaisemminkin. Joillakin jatkuva närästys voi alkaa jo ensimmäisen kolmanneksen lopulla, jollakin hieman myöhemmin.
 
Raskausaikana nainen on tavallista herkempi myös ruokaan liittyvissä asioissa, ja tällöin tietysti kannattaa välttää sellaisia ruokia ja juomia, joiden huomaa närästystä auttavan. Yleensä suklaa, paprika, kahvi, rasvaiset ruuat tai limsat ovat ärhäköitä närästyksen aiheuttajia.
 
Viimeisellä kolmanneksella närästysvaivat ovat usein pahimmillaan, ja närästystä voi tuntea tyhjin vatsoin tai jopa juotuaan lasin vettä. Tämä johtuu siitä, että odottavan äidin kohtu on kasvanut ja sen verran korkealla, että se painaa mahalaukkua.
 
 
Apukeinoja närästykseen voit löytää seuraavista:
~ Kulaus maitoa, piimää tai jogurttia voi auttaa närästykseen.
 
~ Vältä kiristäviä vaatteita.
 
~ Vältä raskaita fyysisiä ponnisteluita.
 
~ Vältä stressiä ja stressaantumista.
 
~ Vältä tupakkaa ja alkoholia.
 
~ Säännöllistä ruokailuaikasi. Syö pieniä aterioita, ja suosi kuitupitoista ruokaa. Myös vähärasvaisuus kannattaa.
 
~ Vältä esimerkiksi kahvia, paprikaa, suklaata, vahvoja mausteita, pullaa, keksejä, pikaruokaa,…
 
~ Ruokailun jälkeen tulisi olla vähintään tunnin verran pystyasennossa. Ruokalevolle käytäessä tulisi ruokalepo suorittaa mahdollisimman istuvassa asennossa.
 
~ Yöaikaan närästystä voi yrittää välttää kohottamalla tyynyä jonkin verran tai nukkumalla mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman istuvassa asennossa. Tällöin mahanesteet eivät valu ruokatorveen.
 
~ Voit kokeilla raa’an kananmunan juomista sellaisenaan tai maidon kera. Kananmuna muodostaa kalvon vatsaan, jolloin närästyksen pitäisi vähentyä jonkin ajan kuluttua. Raakaa kananmunaa vastaan puhutaan yleensä salmonellavaaran vuoksi, mutta kotimaisista munista tartuntoja saadaan hyvin harvoin.
 
~ Vältä kumartelua ja etukumaria asentoja.
 
~ Ylipainoiselle avuksi voi olla laihduttaminen. Raskausaikana laihduttamista ei suositella, mutta syömällä terveellisesti ja liikkumalla kohtuullisesti paino voi silti pudota turvallisesti myös raskausaikana.
 
~ Raskausaikana voit käyttää turvallisesti myös seuraavia valmisteita:
·       Rennie, purutabletti, apteekista ilman reseptiä. Vaikuttaa nopeasti.
·       Samarin, veteen sekoitettava jauhe, ilman reseptiä. Vaikuttaa nopeasti.
 
Jos närästyksen kanssa ei tunnu pärjäävän kotona, tulee tietysti hakeutua lääkärin vastaanotolle. Yhteyttä lääkäriin on otettava myös siinä tapauksessa, jos närästyksen ohella kärsit pitkittyneestä yskästä, äänen käheydestä, nielemisvaikeuksista tai anemiasta. Huomioi, että pitkittynyt närästys raskausaikana on normaalia ja hyvin tavallista – raskaudettomana aikana puolestaan ei.

sunnuntai, 23. tammikuu 2011

Alkuraskauden oireita

~Alkuraskaudelle tyypillisiä ja mahdollisia oireita

·       Hajuaistin herkistyminen:
”Jos joku aukaisi jääkaapin oven, saattoi joku sieltä tuleva tavallinen ruuan tuoksu ottaa ihan mielettömästi nenääni. Tämä saattoi myös laukaista pahoinvointireaktion.”
 
”Hajuaistini ei herkistynyt mielestäni ollenkaan.”
 
”Tavallisesti hyvältä tuoksuvat asiat saattoivat saada minut voimaan pahoin.”
 
”Ulkona tuntui haisevan kala – ihan silmittömästi. Muut eivät tuota kalantuoksua edes huomioineet, sanoivat vain, että kuvittelen omiani. Lähellä sijaitsevan kaupan pihassa kuitenkin satuttiin pitämään eräänlaisia kalamyyjäisiä – sieltähän se kalanhaju sitten taisi tullakin.”
 
”Kaikki mahdollinen otti nenääni niin, että meinasin tulla hulluksi.”
 
 
·       Mielialojen ja tunteiden vaihtelu sekä tunteiden herkkyys
”Mielialani vaihtelivat ihan laidasta laitaan. Saatoin ensin olla iloisella mielellä ja nauraa – mutta hetken päästä raivostua ihan mielettömästi, ja muuttua sen jälkeen itkuiseksi.”
 
”Tunteeni olivat alusta saakka todella herkillä. Televisio-ohjelmat ja kappaleet, jotka eivät tavallisesti minua olisi liikuttaneet, saivat raskauden myötä minut kyynelehtimään hillittömästi. Vähintään se tippa linssiin ainakin tuli joka kerta tällaisten ohjelmien ja kappaleiden jälkeen.”
 
”Läheiseni oli kuollut muutamaa kuukautta ennen tultuani raskaaksi. Luulen, että koin myös läheisen kuolemaan liittyvät tuntemukset tavallista voimakkaana raskauden vuoksi.”
 
”Suutuin pienestä – ja pienimmätkin asiat saivat minut surulliseksi. Nauroin myös hyvin herkästi, ja oloni tuntui suorastaan jakomielitautiselta. Tunteet olivat paljon voimakkaampia, kuin yleensä. Tuntuikin, etten voinut kontrolloida tunteitani ollenkaan, tai vaikuttaa niiden voimakkuuteen.”
 
”Tunsin itseni voimattomaksi tunteideni kanssa. Ne vaihtelivat laidasta laitaan, ja varsinkin suuttumuksen tunne tuli hyvin voimakkaana esille. Tätä en kokenut miellyttävänä, mutta pakkohan sen kanssa oli elää.”
 
”Olin koko raskauden ajan kuin raivotar.”
 
”Minun tunteisiini alkoivat vedota etenkin eläimiin ja lapsiin liittyvät jutut. Tuli jonkinlainen suojelunhalu näitä molempia kohtaan, vaikka sinänsä molemmista aiemminkin olin pitänyt.”
 
 
·       (Aamu)pahoinvointi
”Minulla pahoinvointi ei rajoittunut vain aamuun, vaan pahoinvointia oli niin kauan, kuin olin hereillä. Pahoinvointini ei pitänyt sisällään oksentelua, vaan lähinnä kuvotuksen tunnetta.”
 
”Oksentelin aamuisin todella rajusti – joskus päivälläkin.”
 
”Oksentelin muutaman satunnaisen kerran, muutoin pahoinvointini oli lähinnä kuvotuksen tunnetta etenkin vatsan ollessa tyhjä – tai vastavuoroisesti heti ruokailun jälkeen. Pahoinvointini väheni huomattavasti joskus 10. raskausviikon jälkeen.”
 
”Ruuat, joista tavallisesti pidän, aiheuttivat minulle aluksi todella valtavaa pahoinvointia. En pystynyt syömään esimerkiksi juustoa, hampurilaisia tai vaaleaa leipää juuri ollenkaan. Pelkkä niiden tuoksukin ällötti.”
 
”Kaiken vähänkin ällöttävän näkeminen aiheutti minulle oksennusreaktion.”
 
”En kokenut pahoinvointia koko raskauden aikana.”
 
”Esikoista odottaessani alkuraskauden pahoinvointini oli niin rajua, että se vaati hetkellistä sairaalahoitoa ja lääkitystä. Toinen raskauteni sujui lähes ilman pahoinvointia.”
 
”Yleensä aamuisin esiintyvä pahoinvointi oli ensimmäinen asia, joka sai minut ajattelemaan, mahdankohan olla raskaana.”
 
 
·       Rintojen arkuus, herkkyys ja turvotus
”Rintoja särki aivan valtavasti muutaman ensimmäisen viikon. Sen jälkeen särky väheni, ja rintoja särki lähinnä loppua kohden muutamia kertoja. Rinnat eivät itse raskauden aikana kasvaneet kovinkaan paljoa.”
 
”Rintani olivat alkuraskaudessa jonkin verran arat. Nännit olivat turvoksissa koko raskauden ajan. Varsinainen rintojen kasvu ja turvotus tapahtui vasta siinä vaiheessa, kun maito alkoi nousta rintoihin – siis synnytyksen jälkeen.”
 
”En kokenut rintojen arkuutta raskauden aikana ollenkaan.”
 
”Rintani olivat todella kipeät koko raskauden ajan. Nännit turposivat, ja rinnat kasvoivat huomattavasti raskauden aikana. Jouduin jo raskaana ollessani vaihtamaan liivejä isompiin.”
 
”Rinnat olivat kosketusarat lähes koko ajan.”
 
 
·       Väsymys
”Alkuraskaudessa olin tavattoman väsynyt. En tajunnut yhtään, mikä minua vaivasi.”
 
”Olin aluksi hyvin väsynyt, ja nukuin helposti noin 10-12 tuntia yössä. Töissä en tällöin onneksi käynyt.”
 
”Kävin töissä, ja nukuin noin kymmenisen tuntia yössä. Unet tuntuivat silti jäävän lyhyiksi. Töistä tultuani nukuin kaikki muutkin mahdolliset vapaahetket, muuten en varmaankaan olisi jaksanut.”
 
”Syy väsymykseeni löytyi hemoglobiinitason mataluudesta, joka korjattiin syömällä rautatabletteja.”
 
”Olin tavallista väsyneempi, mutta en kuitenkaan ihan lopussa.”
 
 
·       Turvotuksen tunne
”Mahani tuntui alussa samalla tavalla turvonneelta, kuin ennen kuukautisia.”
 
”Mahani turposi alussa kuin potkupallo. Syy siihen oli ruuansulatuksessa ja ilmavaivoissa.”
 
”Tunnuin olevan turvoksissa, aivan kuten ennen menkkojakin.”
 
”Minua ei tainnut juurikaan turvottaa…”
 
 
·       Ruokahalun vähentyminen
”Koska kärsin pahoinvoinnista, en samalla tavalla odottanut syömishetkiäkään, kuin ennen.”
 
”Toisaalta minulla oli nälkä, mutten jotenkin kyennyt syömään kovin paljoa kerralla. Maha tuntui olevan koko ajan täynnä. Jos yritin syödä enemmän, aloin voimaan pahoin.”
 
”Ruoka ei maistunut alkuraskaudessa juurikaan.”
 
”Ruokahaluni pysyi ennallaan lähes koko raskauden ajan.”
 
 
·       Muutokset ruuan sisältöön
”Minun teki koko raskauden ajan mieli sitrushedelmiä – tosin pidän niistä tavallisestikin. Alussa tuli hillittyjä mutta äkillisiä mielihaluja tyyliin ’Sipsit maistuisivat hyviltä’ tai ’Taidanpa ostaa maksamakkaraa’”.
 
”Aloin tiedostamattani syömään terveellisemmin.”
 
”Minun teki todella paljon mieli makeaa.”
 
”Kaikki suolainen himotti minua, makea puolestaan ällötti. Aloin myös pitää valmisteista, joita en tavallisesti voinut sietää. Lempiruokani oksetti minua.”
 
 
·       Hiivatulehdus
”Heti raskaaksi tultuani aloin kärsimään hiivatulehduksesta. Tulehdus ei mennyt ohi edes lääkkeillä, mutta heti synnytyksen jälkeen koko tulehdus hävisi kuin tuhka tuuleen.”
 
”Minulla ei ole ikinä ollut hiivatulehdusta raskauden aikana.”
 
”Ensimmäinen raskauteni sujui tämän asian suhteen oireettomasti, samoin toinen, mutta kolmannessa raskaudessa kärsin todella ärhäkästä hiivatulehduksesta. Siihen tosin auttoivat apteekista saatavat Canesten- tuotteet.”
 
”Hiivatulehdusta lievensin vähentämällä makean ja vaalean leivän syöntiä. Join paljon vettä, en pessyt alapäätäni saippualla. Ostin myös apteekista emätinpuikkoja ja rasvaa. Tämä auttoi.”
 
 
·       Valkovuoto
”Valkovuotoa minulla ei ollut koko raskauden aikana.”
 
”Valkovuotoni muutti koostumustaan. Aiemmin valkovuoto oli ollut vähäistä ja kuivempaa, raskauden alusta saakka se oli kuitenkin aiempaa vetisempää ja runsaampaa.”
 
”Valkovuotoa oli runsaammin kuin tavallisesti.”
 
”Koin valkovuodon todella epämiellyttävänä koko raskauden ajan. Jatkuvasti sai olla pikkuhousun suoja käytössä, muuten tuntui likaiselta ja haisevalta, vaikkei tuo muiden nenään tainnut käydäkään.”
 
 
·       Verinen tiputteluvuoto
”Alkuraskaudessa minulla oli veristä tiputteluvuotoa. En tiennyt vielä olevani raskaana, joten luulin kuukautisten alkavan. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan tiputteluvuoto lopahti pari päivää alkamisensa jälkeen. Kuukautisia ei sitten enää kuulunut, joten tein testin.”
 
”Minulla oli alkuraskaudessa veristä tiputteluvuotoa. Pelkäsin keskenmenoa, mutta sitä se ei ollut. Vuodon yhteydessä ei ollut kipuja.”
 
”Minulla ei ole ollut veristä tiputteluvuotoa raskauksissani.”
 
”Itselläni ei tiputteluvuotoa ole ollut loppuun asti kestäneissä raskaudessa, mutta yksi keskenmenoistani käynnistyi tiputteluvuodolla, jota seurasivat voimakkaat kivut.”
 
 
·       Alavatsakivut
”Alavatsaani nipisteli mitä merkillisemmillä tavoilla alkuraskaudessa.”
 
”Alavatsaan tuntui sattuvan tietyissä asennoissa tai tiettyjä liikkeitä tehdessäni. Kivut saattoivat olla äkillisiä ja yllättävän voimakkaitakin, ja välillä säikähdin niitä.”
 
”Minulla oli alavatsakipuja etenkin joskus 13. raskausviikon tienoilla.”
 
 
·       Selkäkivut
”Luulin menkkojeni alkavan, sillä selkääni särki niin armottomasti. Selkäkivut kuitenkin menivät ohi, kun raskaus pääsi kunnolla vauhtiin.”
 
”Minulla ei ole ikinä ollut selkäkipuja raskauksissani, lapsia minulla on viisi.”
 
 
·       Jano
”Kuvittelin kärsiväni sokeritaudista, koska janontunteeni oli niin valtava verrattuna entiseen. Juomista saattoi mennä kaksinkertainen määrä verrattuna entiseen, yölläkin saatoin herätä janooni.”
 
”Minulla oli jatkuva jano. Juomista oli pidettävä käsillä myös silloin, kun lähti kaupungille. Janon iskiessä oli pakko saada juotua, tai iski huono olo. Janoa saatoin lieventää myös imeskelemällä pastillia…”
 
”Kurkkuani kuivasi jatkuvasti. Ihmettelin, mistä moinen johtuu.”
 
”Olin kuullut janontunteen kasvamisesta, mutten osannut kuvitellakaan mitään tällaista.”
 
”Minua ei ole janottanut sen kummemmin raskaana ollessani, kuin tavallisestikaan.”
 
 
·       Tihentynyt virtsaamisen tarve
”Koska minua janotti koko ajan ja join koko ajan, ravasin myös tiheämpään vessassa.”
 
”Minua janotti, vaikken kurkkuuni kovin paljon nestettä olisi kaatanutkaan.”
 
”Öisin piti nousta monta kertaa vessaan. Päivälläkin piti rampata vessassa, luulin kärsiväni virtsatulehduksesta.”
 
”Virtsaamisen tarve oli kova, vaikka rakko olisi ollut lähes tyhjä. Tuntui, että vaikka joi kupillisen, niin että se saman tien laskeutui alapäähän ja pissitti.”
 
 
·       Ruumiin lämpötilan vaihtelu
”Luulin tulleeni kipeäksi, kun lämpötilani pomppasi 37 asteeseen.”
 
”Kärsin alilämmöstä, jonka luulin olevan epänormaalia… Kaikki meni kuitenkin hyvin.”
 
”En ole mitannut ruumiini lämpötilaa, mutta luulen sen kyllä vaihdelleen jonkin verran.”
 
 
·       Kylmän tunne
”Alkuraskaudessa olin koko ajan kuin horkassa. Käteni olivat kylmät ja varsinkin yöllä piti olla runsaasti peittoa päällä, muuten olisin paleltunut. Tällöin oltiin vielä syksyssä.”
 
”Suorastaan vapisin kylmästä – koko ajan piti juoda lämmintä, ja paljon piti olla päällä.”
 
”Vilutti herkeämättä. Luulin tulleeni kipeäksi.”
 
 
·       Muutokset suolen toiminnassa
”Kärsin välillä ripulista, välillä vatsa taas oli kovalla.”
 
”Vatsa oli kovalla lähes koko alkuraskauden ajan.”
 
”Ripuloin vähän väliä alussa, enkä voinut käsittää, mistä moinen johtui.”
 
 
·       Seksiunet
”Näin alkuraskaudessa useita kertoja mielettömiä seksiunia. Unissa saatoin sekstailla jonkun täysin tuntemattomankin tyypin kanssa, vaikka todellisuudessa olen naimisissa oleva ihminen. Joskus partneri saattoi olla vaikka joku sukulainen.”
 
”Näin villejä seksiunia, joiden normaaliutta kelailin pitkän aikaa mielessäni. Päädyin siihen, että hormonitoiminta se vain muuttuu. Alkuraskauden jälkeen unet menivät ohi.”
 
”En ole nähnyt seksiunia raskauksieni aikana – tai ainakaan erityisemmän paljon.”
 
 
·       Ilmavaivat
”Minua pieretti todella paljon. Koin sen epämiellyttävänä ja nolonakin, eikä olisi tehnyt mieli lähteä mihinkään ihmisten ilmoille. Asiaa auttoi kireiden vaatteiden vaihtaminen löysempiin, purkan puremisen välttäminen, tiettyjen ruokien vähentäminen sekä liikunta.”
 
”Minua eivät ilmavaivat ole onneksi pahemmin vaivanneet, kummassakaan raskaudessa.”
 
 
·       Hengästyminen
”Hengästyin pienimmästäkin liikkeestä aivan uskomattoman paljon. Tämä oli minulle uutta, ja ihmettelinkin, miten kuntoni on voinut tipahtaa pohjalukemiin.”
 
”Olin koko raskauden ajan todella hengästynyt.”